Kesä on kiireistä aikaa maalla.

Heinäkuu yli puolessa! Mihin se aika juokseekaan, että hyvä kun perässä pysyy. Kaikenlaista puuhastelua pitkin päivää, että aika väsyneenä illalla sänkyyn rojahtaa. Ei ole paljon ylimääräistä aikaa ollut blogin kirjoitteluun. Nyt kun on sadekuuroja, jotka ovat taukoja tuoneet, niin ei ole netti auennut moniin aikoihin. Kun ukkosen vuoksi pitää ottaa töpseleitä seinästä, joskus sen jälkeen menee päivätolkulla, ennen kuin yhteys taas tulee.

On ollut isompaa ja pienempää kesävierasta. Vedessä lutraamista monta kertaa päivässä. Koirilla seuraa ja vahdittavaa sekä paijaajia.

Työtä vanhassa talossa ja maalaispihapiirissä riittää enemmän kuin tarpeeksi.
Suuri homma talon katon putsauksessa ja maalauksessa, rännien laitossa... sitä hommaa vain riittää.
Ulkorakennuksien maalaushommassa ovat lapset olleet näppäriä. Kaikenlaista muuta
kesätyötä on riittänyt. Ikkunan pesua, tienreunan heinien korjaamista, kompostisilppurin tekoa...

Kattourakka alussa

Lopulta valmistui talvella aloitettu villapusero

Hallalla oli taas juoksu. Vaikeata aikaa taas kolmen viikon rupeama. Matot, joihin ei halua punaisia koristeita, pitää ottaa pois. Onneksi meillä koirat eivät ole sohvilla ja sängyillä! Kovasti olen mielessäni pohtinut, kun tiedän joidenkin koirien nukkuvan emäntänsä/isäntänsä tai lasten vieressä öitään, että miten tyttökoirien vuodon tai yleensä karvanlähdön aikaan se oikein sujuu, noin niinkuin siivouksen ja pyykin kannalta.
Meillä on koirilla lattialla omat peitot pussilakanoilla ja tyynyissä tyynyliinat, jotka on sitten helppo pestä. Ovat vähän pienempiä pestäviä kuin aikuisten petivaatteet. Tippuva vuoto Hallalla on kolmisen viikkoa. No, mutta siivouksen vaiva ei suuri ole.
Hankalaa on jo ennen juoksun alkua alkava karkausvimma.
Ensimmäisen viikon Halla ahdistelee Hukkaa ja koko ajan kimpussa ja keikistelemässä. Puolentoista viikon maissa Hukkakin innostuu ja sen jälkeen onkin sitten koirien yhdessä lenkittäminen lähes mahdotonta. Hukan kiinnostus Hallaan on kova onnistuu astumaan sen kyllä joka juoksusta kunnolla kiikkiin jääden. Joten on vahdittava, eikä voi esim. tarhaan yhtäaikaa laittaa kauppareissun ajaksikaan, koska siinä tiimellyksessä Halla alkaa olla kärsimätön Hukan viivyttelyyn ja sitä pitää rauhoitella, ennen kuin Hukka pystyy irroittautumaan.

Koirat ovat tottuneet olemaan pihalla irti, on tosi sääli pitää Hallaa koko ajan kiinni. Jos ei olla joka hetki valvomassa, on Halla laitettava tarhaan. Lähistön mökeiltä pari innokasta poikakoiraa on pyrkimässä pihaan. Kun hommia täällä on paljon, niin ei mitenkään pysty samalla vahtimaan,  edes juoksulangassa ei voi pitää, kuin sen ensimmäisen viikon.
Hukka kyllä vahtii aika tarkasti, että kukaan vieras ei kovin lähelle menisi Hallaa.
Kun oli lämpöisiä päiviä ja öitä, Halla ei halunnutkaan tulla illalla sisälle. Kun sitä pyyteli, meni tarhassa vain mökkiinsä. Niin eipä sitten Hukkakaan tullut, vaan jäi tarhan ulkopuolelle Halla-kultaa vahtimaan.

Ei onnistunut kokeilu koirien olla yötä ulkona. Aina jotain eläintä pihapiirissä liikkui ja meteli sen mukainen, että oli pakko hakea koirat sisälle.
Hukka hipsuttelee suoraan petilleen yläkertaan. Halla jää aina alakertaan lattioille nukkumaan ja tulee sitten aamupuoleen yötä oman halunsa mukaan yläkertaan.
Yhtenä iltana laitettiin riistakamera, että nähtäisiin mitä ulkona oikein tapahtuu.
Lähes pari kertaa tunnissa oli liikettä ja koirat heräili tarkkailemaan, mutta kuvaussäde on sen verran pieni, että syytä tarkkailuun, haukkumiseen ja ulvontaan ei saatu.

Tämä kolmen viikon ruljanssi on sitten meillä noin kolme kertaa vuodessa! Hukkaa rokottuttaessani eläinlääkäri sanoikin, että ollaanko Hallan leikkausta harkittu. Ei oltu silloin, mutta nyt jo harkitaan.

Hukka saa nyt ottaa vahtimisesta rennosti, kun Halla on pohjoisessa.
Sielläkin on työleiriä, saivat talkooporukkaa myös mukaan. Hillaa myös keräävät, jos löytyy.

Hukka ottikin heti vanhat tapansa käydä varhain nukkumaan ja nukkua pitkät yöt sisällä. Paljon kulkee perässäni tai ainakin sitten seuraa pihalla tarkkaan mitä teen. Mustikkametsässä eilen käytiin ja oikein näki, kuinka koira nautti metsästä olosta. Pihalla vielä halusi narupallollakin leikkiä. Mustikoissa vielä kannat ei oikein irtoa ja ovat vielä pienikäkin, eikä kyllä sellaista määrää ole kuin viime kesänä.
Kohta me ihmisasukit vaihdetaan keskenämme paikkoja, koirat eivät. Hukka viihtyy täällä paljon paremmin, kun saa olla aina vapaana ja kotialue paljon isompi. Halla viihtyy erinomaisesti molemmissa paikoissa.