perjantai 12. lokakuuta 2012

Syksy


Koirien kanssa kirkkossa 12.10.12
Syystöistä ei meinannut loppua tulla ja Lappiin mökille lähtö aina vain siirtyi. Nyt olemme viikon täällä olleet. Ensimmäisenä iltana lenkillä koirat olivat aivan intoa täynnä lukemassa uutisia, eli haistelemassa joka kiven ja kannon. Tänään kiipesimme luontokirkkoon.

Ensi töitä täälä oli risujen poltto, jota naapuri oli jo aloittanaut, joten vastaavasti sitten polteltiin myös naapuritontin risuja.
Vielä savu nousee, Hukka varovaisena pysyy kaukana tulesta

Mutta ihan ihka kiireellisenä olikin ryhdyttävä tarhan tekemiseen. Hallalla alkoikin juoksu ja ulkona olo ilman vieressä vahtimista ei suju.
Näyttää Hallan juoksun kierto olevan 5kk, että seuraava sitten osuisi maaliskuun alkuun, jolloin täällä sesonkikin alkaa. Tarha rakennettiin puuliiterin suojaa hyväksi käyttäen. Sen päätyyn tuli hylly, eli korkea terassi koirien suojassa makailla. Halla ottikin sen heti valmistuttua käyttöön. Hukka ei suostunut siihen hyppäämään, ainakaan vielä. Hukan lempipaikka on mökin terassi.
Tarha on niin korkea, että ei kyllä pitäisi vieraiden päästä talvellakaan yli hyppäämään. Ikkunasta näkee tarhaan ja tarhasta on näkyvyys tunturillekin, ladulle, pihaan, tosin myös naapurin pihaan, jota varmasti vahditaan samalla.
Olisin kyllä halunnut koko tontin aidatuksi, mutta liian iso työ, eikä tontin malli sovellu siihen.
Iso kuusi antoi myös mukavan suojan ja sen juurella molemmat koirat jo viihtyivätkin.
Täällä en voi koiria pitää irti niin kuin kotona, silti tarhassa koirien ei tarvitse pitkiä aikoja olla.
Vielä kun lautaosat harmaantuu, niin tarha sulautuu luonnon väreihin.



Halla kokeilee tarhan hyllyterassia, Hukka seuraa mökin terassilta







Pallasjärvellä uistimeen tarttunut mukavasti syötäväksi kalaa nyt.
Toisin kuin kotona on ollut enemmän tyhän pyytämistä.


Halla syyskuussa kalakaverina kotona

Syyskuu meni tavattoman nopeasti. Maalla syksyllä on monenlaista puuhaa. Kalastamista ja marjastamista myös kaikkien syystöiden ohella.
Puolukkoita oli hyvin, molemmat koirat ovat innokkaita poimijakavereita. Hukka on usein irti, saattaa lähteä kotiin jo aikaisemmin, kun vatsa alkaa olla sopivasti täysi. Halla jos on irti, käy kaikki teeret ja pyyt, joita ihan pihapiirin tuntumassa on, ajamassa lentoon. Ehkä ajan kanssa oppii, ettei se ole hauskaa.

Hukallekin puolukat maittavat


Puinti tänä syksynä onnistui, vaikka kovin sateista olikin

Omenoiden keruussa ja laitossa on hirmuinen työ. Viime vuonna ei sitä tuskaa ollut, kun ei tullut omenoita. Nyt niitä riitti. Postinhakureissulla aitauksessa hevoset pian oppivat tulemaan omenaa hakemaan. Hukka ja Halla eivät juuri omenoita syö, Hallakaan, vaikka muuten syö melkeinpä mitä vain, narskuttaa mielellään porkkanaa, kesäkurpitsaa...
Omenat on meidän koirille lähinnä palloja.


Tässä omenat vielä koreissa, nyt kellarin hyllyillä ja pakastimessa



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti