Hukka

Hakka vahtikivellään.

Hukka viettänyt onnellista loppukesää kotivahdin työssään. Se nauttii suunnattomasti, kun pitää silmällä pihaa ja ilmoittaa kaikesta mielestään epäilyttävästä tai oudosta asiasta. Aamulla ensimmäisen noustessa aamu-uinnille, Hukka on heti valmiina lähtemään ulos. On sitten ulkona lähes koko päivän.
Näin hyvillä kesäkeleillä iltaharjauksen ja vaativansa "hammastikun", eli puresketavan herkkunsa jälkeen menee uudestaan ulos. Joskus jo yläkerrassa nukkumassa kuultuaan jotain juoksee verannolle vaatien päästä ulos. Ihan uloin ovi ei onneksi Hukalta aukea. Ulkona sitten vahtii illan pimeyteen.
Vaikka näyttäisi makaavan sikeästi, pomppaa tarvittaessa salamannopeasti ylös. Vahdittavaa Hukan mielestä onkin, kun kaikenlaista eläintä liikkuu pellon reunoilla ja pihan tuntumassa.

Kanadanhanhia.

 Kanadanhanhiakin on nyt ilmestynyt tänne. Kun olimme saunomassa ja hanhet uiskentelivat lahdella, ihmettelin miksi Hukka niitä haukku. Mutta katseen suunta oli toinen ja hanhetkin uivat Hukka kohti. Hukka kävi kiivaana, sitten todettiin, että lahden takana liikkui kettu. Hukka piti huolen, että kettu pysyi kauempana. 

Kerran kävellessäni kodin lähellä koirien kanssa Hukka ampaisi vauhdilla aukon korkeaan pöheikköön, Halla pysähtyi, kun kielsin sitä menemästä, laitoin Hallan kiinni ja yritettiin seurata mikä siellä oli. Olin sandaaleilla paljain säärin, niin en halunnut mennä perässä. Kovaa haukuntaa, rääkymistä ja heinien kahinaa. Soitin kaverin saappaat jalassa tulemaan paikalle. Hukka välillä nousi kahdelle jalalle katsomaan, olemmeko vielä siinä. Sitten kai sai pontta liian lähelle tulevasta uteliaasta. Ilmeisesti otti hampaisiinsa rääkyjän ja teki tapporavistuksen, lähti tulemaan se jokin hampaissaan tielle. Olin valmiina kameran kanssa, mutta eipä Hukka pysähtymiskäskystäni välittänyt. Ylväästi häntä pystyssä kovaa vauhtia lähti pihaan. Jokin rotan kokoinen suussaan roikkuen. Hukka meni suoraan rantaan ja pudotti tämän keväisen supikoiran pennun veteen. Varmistiko, että varmasti kuolee vai inhoamaansa veteen halusi sen pudottaa. Sitten juoksi hakaan tressikakalle. Hukka on kova jännittämään ja yleensä aina käy kakalla jännittävän tilanteen, esim. vieraan koiran tapaamisen jälkeen. 

Supikoira on lisääntynyt vauhdilla. Nyt ulostetta on ollut jopa ihan ikkunan alla pihallakin. Kettuja liikkuu ja näkee päivälläkin.

Hukka pysyy pihalla. Ajaa "tunkeilijat" pihapiiristä pois ja tulee takaisin pihalle. Usein Hukan ärisevä käyttäytyminen jo riittää karkotukseen.  Kun Hukka lähtee mukaan mustikkametsään tai vattuja poimimaan, makailee lähettyvillä ensin, jonkin ajan päästä tulee edeltä omalle pihalle. Varsinkin, jos on kuuma ilma, ei kauan metsässä hyttysten seurassa viihdy.

Kun Hukka ei tunne liikaa uhkaa eikä ahdistusta kiinniolosta, on aivan säyseä ja kiltti. Väliin tuntuu, kuin ymmärtäisi jo meidän ihmisten keskinäistä puhettakin. Eikä vaikeuksia Hukan käytöksestä muistakaan.

Kotimies laiturilla vastassa.

Elokuun lämpöisistä päivistä on nautittu veneilemällä. Jos on lyhyempi retkeily, Hukka on saanut jäädä pihaan vapaana. Niin hiljaa ei päästä tulemaan, että se ei tunnista tuloamme. Heti kun on näköyhteys, siellä se istuu laiturilla odottamassa.
Kova juoksu- ja painileikki alkaa Hallan kanssa, kuin oltaisi pitkäkin aika oltu erossa.

Kesäistä elokuuta.