Aikaisemmat kotisivuni poistuvat ja yritän saada niistä ainakin osan talteen.
Havahduin vasta viime hetkellä asiaan, kun viesti siitä ei tullut suomeksi, enkä siihen oikein reagoinut.
 |
| Ahomansikoita keräämässä viimeisen työpäivän kakkuun. |
Työelämä jäi taakse pari vuotta sitten, nyt uusi vaihe elämässä.
Elämä koostunut monista osista. Lapsuus ja nuoruus niin kaukana takana, että tuskin muistaa mitä se oli.
Seurasi vaihe, johon kuului perhe, siihen kolme lasta. Lasten ollessa pieniä päivät ja vuodet kuluivat kuin siivillä, ainakin näin jälkikäteen ajatellen. Vaikka aikaa jäi silloin valmistaa kaikki lasten vaatteet, kerätä marjat, retkeillä luonnossa, liikkua, opiskella...
Työelämä vei vuosikymmeniksi, välillä opintovapaalla vierähti vuosi. Liikunta ja luonto vapaa-aikana pysyi, käsityöt vähän väheni.
”Lapinhulluus” iski 1980 ensi matkalla kahden vanhimman lapsen kanssa latulaisten porukassa Lappiin, Raattamaan. Myöhemmin tuli tutuksi Lappi eripuolilta, mutta ihastus Pallastuntureihin jäi.
Asuminen jakautuu nyt lähes tasan, toinen puoli Keski-Suomessa ja toinen Raattamassa mökillä.
Perhe pienentynyt minimiin. Lapset aikuisia, omissa elämissään,
Käsitöitä alkanut taas syntyä, luonnossa liikkumiseen lisänä tullut lintujen seuranta.
Hiihtämään on päässyt päiväsaikaan muutenkin kuin viikonloppuina. Illalla töiden jälkeen valaistun ladun kieto oli liikuntaa, mutta päivän valossa päivittäin eri lenkkejä kiertäen lisänä lumisten maisemien tuoma nautinto on elämys.
Aivan uutena sisältönä elämään ennakkoon saatu syntymäpäivälahja. Monien vuosien harkinnassa ollut, mutta aina toteutumatta jäänyt, koiran hankinta. Lapin porokoira Pilvipolun Vienan Hukka tuli 20.7.2007 ja valloitti sydämen.
Ystävän kanssa, jolta Hukka oli lahja, on kesä 2007 mennyt täysin Hukkaan. Edelleen päivät enimmäkseen kuluu Hukan kanssa, sen kehitystä seuraten ja yrittäen opettaa kunnon koiraksi.
