Kaamoksen taivaan värejä ja jouluun virittäytymistä

Tuli monenlaista joulupukin postia joulun tunnelmaa jo luomaan.

Kaamosajan kauneutta ja joulun odotusta. Hukkakin tuli joulun viettoon. Tänään kaadettiin joulukuusi.

Joulukuusen haku 19.12.

Päivänvaloa ei pitkään riitä, taivaalta tulee valoa ja pilvisellä otsalamppu varalta mukana.

Hiihtämässä päivän lyhyellä valoisalla ajalla 4.12.

Näinkin pohjoisessa ja pakkasessa voi nähdä muitakin sarvipäitä kuin poroja. Pari kertaa piti silmiä hieraista Hettaan mennessä ja pysähtyä ottamaan valokuva.

Ylämaan karjaa Lapissa.

Säätilasta ja kellon ajasta riippuen taivaan värit vaihtelevat ja muuttuvat ihan hetkessä.

7.12. klo 12.30

7.12.klo 12.50

7.12. klo 13.20

8.12. klo 10.30

8.12. klo13.45

8.12. klo 13.46

8.12. klo 13.47

Marraskuun pakkaspäivä

Kuvasin tänään pihalla, kun aurinko hetken paistoi ja oli niin kaunista. Pakkasta -24 astetta.
Auringon säteet  antoivat vaaleanpunaisen sävyn valkoisiin puihin ja tunturiin.
Iltaa kohti pakkanen hieman lauhtui ja kuu nousi taivaalle. Huomenna luvassa lauhtuvaa ja hiihtokeliä. Viime yönä oli myös komea kuutamo. Halla yöllä vähän haukahteli, nousin katsomaan mitä. Niin kettuhan se taas pihalla. Halla oli syönyt luuta ulkona, ne jäljetkö ketun houkutteli? Vai muutenko kierteli pihoja kuutamossa?

Lapintianen höyhenet pakkasessa pörhöllään.

Pyrstönsä menettänyt närhi Hallan luun jämillä, ikkunan takaa kuvattu.

Marras

Tällä viikolla hiihtämään lähtiessäni kohtasin hirven aamun hämärässä. Katseleminen oli molemmin puolista uteliaisuutta. Kameran otin esille keskittyen pääasiassa nauttimaan hirven kohtaamisesta.
Lumiseen metsään hirvi sulautuu hyvin, eikä ääniä sen liikkumisesta juuri kuulu. Aivan upea kohtaaminen.

Poroja saa autolla ajaessa varoa, kun törmäilevät miten sattuu tiellä. Hiihtäjää tollottavat uteliaana.

 Kutunivan sulassa joutsenia on jäänyt viivyttelemään tai talvehtimaan jo useana vuonna.

Saivojoki

Marras sana tarkoittaa perinteen mukaan kuolemaan liittyviä ennusmerkkejä. Minulle marraskuu täällä pohjoisessa tarkoittaa rauhaa, hiljaisuutta. Sinisen, valkoisen, harmahtavan eri sävyjä.
Kellon ajasta ja pilvisyydestä riippuen maiseman värin sävy on erilainen. Ylimmät kuvat on otettu aamun juuri valjetessa, sinisen hämyssä. Alla Halla keskipäivän valkoisen harmahtavassa maisemassa, hetki ennen kuvaa taivaalla oli lilan vivahdetta, jonka pilvi sitten peitti.

Töpö

Hallan kanssa hiihtolenkillä 15.11.2015

Talvi on tullut Raattamaan. Valoisa aika on lyhyt, varsinkin pilvisillä ja lumisateisilla ilmoilla. Vielä kuitenkin aurinko nousee tällä korkeudella, mutta ei kovin kauan.
Tiaiset ja kuukkelit ruokailevat ahkerasti pihalla. Lokakuun loppupuolella yksi kuukkeli oli jossain menettänyt pyrstönsä. Annoin sille nimeksi Töpö. Se kävi ahkerasti syömässä, mutta toisten kuukkeleiden tullessa väistyi. Pysytteli lähellä, että pian pääsi jatkamaan syömistä. Todella nopeasti alkoi sen pyrstö kasvaa. Kun Töpöllä jo pyrstöä, ilmestyi pyrstötön närhi ruokailemaan. Se on arempi ja vaikeampi kuvattava. Mihinkähän pyrstönsä ovat joutuneet menettämään, olisiko kettu yrittänyt napata ja epäonnistunut?

Töpö 23.10.

Töpö saattaa olla seuraavissa kuvissa oleva kuukkeli viikkoa ennen pyrstön menetystä. Kun lintuja tarkkailee, huomaa niissä yksilöllisiä eroja. Kuten Töpön persoonallinen nokan tyvi. Jollain päälaen tummuus on mustempaa jne. myös rohkeudessa on eroja tai suhtautumisessa toisiin lintuihin.

Töpö ennen pyrstön menetystä?

Olen yrittänyt kehitella ruokinnassa tiaisille yhtä vain omaa paikkaa, koska kuukkelin kanssa samalla rasvalla eivät uskalla olla. Kun kuukkeleita pyrähtää parvi, niin siinä tiaisparat jäävät toiseksi. Siemenille löysin putken, jossa vain yksi kuukkeli yritti roikkua, siirtyi rasvapötkölle. Siemenputki ei oikein toimi lumisateella. Lunta putsatessani tulee lapintianen heti siihen melkein sormiini. Siemeninä käytän vain kuorittuja auringonkukan siemeniä, ettei maa roskaannu alla. Kauraryynejäkin kokeilin, muttei ne nykyajan linnuille kelpaa.
Rasvan ympärille viritetty verkko ei kuukkeleita estänyt. Rohkein kuukkeli puikahti sisälle ja siitä muutkin rohkaistuivat. Ja laitosta heilauttamalla, kuukkelit saavat rasvan heilumaan nokkansa lähelle.
Jotta ruokintaan ei tulisi katkoksia, on yksi rasva-automaatti pitkä umpiputki, alaosastaan verkkoa. Siihen saa mahtumaan enemmänkin rasvapötiköitä.

Ruokintaviritelmiäni:

Nyt talvisten ilmojen tultua linnut ruokintapaikalla ovat lisääntyneet. Halla makailee terassilla ja seuraa niitä. Oravan kyllä usein hätistelee. Kylältä tänään karkasi pihaan porokoirapoika. Sitten siinä aamun hämärissä istui pari porokoiraa kaikessa sovussa ja tarkkaili kuukkeleiden syömisiä, kun laitoin karkulaisen kiinni odottamaan hakijaa.

Lokakuun erilaisia päiviä Raattamassa

7.10.2015

 Lokakuun alkupuolella oli pikkupakkasia ja lunta. Lumi pysyi toista viikkoa. Tuntureilla on läikkiä vieläkin.

10.10.2015

11.10.2015

Kirkkaalla ilmalla näkyy kauas. Sellaisen päivän osuessa tulee ihan pakottava tarve laittaa eväät  reppuun ja lähteä patikoimaan Hallan kanssa.

15.10.2015 

Mutta ei sumuinen tai tihkuinen sääkään mikään este ole. Tuulisena ja sumuisena päivänä käveltiin Nammalaan. Vettäkin välillä satoi, se ei meitä haitannut. Mutta eipä monia muitakaan. Yllättävän paljon oli polulla vastaan tulijoita. Aika monella oli koira mukana vaeltamassa. Nammalassa 3 lapsinen perhe pelaili korttia ruoan lämmetessä, olivat yöpynyt ja siitä jatkoivat Pallakselle, nuorin vaeltaja 5 vuotta. Oli jo viime talvena hiihtänyt Hetta-Pallas välin!

16.10.2015. Sumuinen sää hetkeksi hälveni.

Oikein tuulisella säällä tai pilvien maata hipoessa vaellusvietin iskiessä voi kävellä alamaissa. Yllättäen saattaa pilvet hälvetä ja tunturit tulla näkösälle. Itsekin aikasemmin ajattelin, että loka- ja marraskuu ovat ikäviä kuukausia eivätkä ainakaan Lapissa sovi retkeilyyn. Nyt olen ihan eri mieltä. Paljon mieluummin olen täällä pohjoisessa kuin matkustaisin jonnekin lämpöisiin etelän maihin. En muutenkaan pidä helteistä ja talvi on minun mieli vuodenaikani.
Pilvisenä harmaana päivänä voi hyvällä mielin käpertyä sohvaan shaalin alle kirjan kanssa.
Kuten viime sunnuntaina. Ihmeelliseltä tuntui, kun koko päivä oli harmaa, sumuinen, niin illan hämärtyessä tunturien takaa alkoi loistaa ensin kultaista valoa, sitten tulipunaista, joka levisi ja näytti kuin taivas olisi tulessa!
Revontulet ovat monina öinä loimunneet, niitä en ole opetellut kuvaamaan. Ja pitää tunnustaa, että en usein edes niitä ihaile, kun jos ovat myöhään, olen jo unessa enkä jaksa nousta katsomaan.

18.10.2015 Taivaan Tulet

Luonnossa on kauneutta ja nauttimista pienissä yksityiskohdissa siinä missä tunturien päälle kapuamisessa tai niitä kaukaa katsoessakin. Kuten ensimmäisen kuvan puussa roikkuvassa naavassa tai lintujen tarkkailussa.

Lapintiainen pihakoivussa.

Riekkoja aamun hämärässä lenkin varrella.

Ensilumi satoi maahan

Pyhäkuru

Aamulenkillä taivaanranta oli ensin punainen, auringon noustessa kullankeltainen. Kävin hakemassa kameran, sitten olivat jo tunturit vaaleanpunahohtoiset! Ihan hetken päästä tunturin päälle laskeutui kuin pumpulipeite. Maisema muuttuu aivan silmissä.

3.10.Saivokero

Ensilumi satoi maahan 2.10.2015

Kun vielä kaksi ja puoli viikkoa sitten Perttulissa oli aivan ihana kesäinen uimapäivä! Perhoset lenteli.
Myös täällä pohjoisessa syyskuun alku on ollut kaunis ja lämmin, ruska tulee omalla ajallaan. Syyskuun puolenvälin jälkeen tänne tullessa maaruska oli oikein kaunis, puista jo enimmäkseen lehdet lähteneet. Loppu syyskuu kovin sateista ja sumuista, tunturit piilossa. Näkymää pihalta avarrettiin ja eteen aukesi "oma" tunturini, Jäkäläkero. Se näkyy kauniisti pihalle, terassille ja ikkunasta.

Jäkäläkero sateisen harmaassa säässä kotipihalta katsottuna.

Ison kaadetun kuusen alosa keskeltä lahoa, josta rakentui helmipöllölle asumus. Nyt sitten jännitetään, tuleeko ja koska siihen asukas.

Hukan ja Hallan kanssa Jäkäläkerolla.

Jokainen kirkkaampi puolipäivänenkin sateisen sään välissä käytettiin eväsretkeilyyn ruska maisemissa.

Särkitunturi

Särkitunturin kunnostettua polkua on helppo kulkea.

Perhosia

Kesän loppuhuipennus. Elokuun viimeiset päivät ja perhosia kymmeniä pihan kukissa ja baarissa. Eniten sitruuna- ja neitoperhosia, muutama amiraali ja suruvaippa.

..ja amiraali.

Nauhukset ovat hyviä perhoskukkia, samoin auringonhatut. Pitää vielä parannella ja lisätä perhosille sopivia kukkakpenkkejä.

"sinisiipi" lentoon lähdössä...

Kesän viimeisistä päivistä otetaan kaikki ilo irti.  Järvessä vesikin vielä uimiseen sopivan lämmintä. Aamuisin järvi on sumun peitossa. Nurmikko märkää, mutta puolelta päivin aurinko kuivattaa ja lämmittää, kesän tuntua vielä on. Hukka ja Halla viihtyvät ulkona aamusta iltaan. Vielä hauskempaa, kun on muutakin seuraa