sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Kaamos väistymässä

5.1. hiihtoretkellä

Kirkkaina pakkaspäivinä Raattaman värit ja maisema on hivelevän kaunis. Näihin maisemiin ei koskaan väsy. JOka päivä ja monta kertaa päivässä sama paikka on aivan eri näköinen.
Tämä Vuontisjärven jokisuu on lempimaisemiani. Koskikara nähtiin siinä pari päivää aiemmin.
Että varmaan senkin lempipaikka.



Tänään loppiaisena oli kipakampi pakkaspäivä, aamusella kävelylenkillä Halla nosteli tassujaan kylmästä, joten ei päässyt hiihtolenkille mukaan. 
Päivän valaistuttua taivaalle tuli kirkkaat sini-puna-kultakelta raidat. Äkkiä ulos niitä kuvaamaan ja sitten vasta hiihtämään. Kun hetkessä saattaa mennä ohi, sen olen oppinut, että jos aikailee, että kuvaako vai ei, niin hyvä hetki miettiessä on jo ohi. 
Nytkään en raidallista taivasta ennättänyt saada, kun ei sisävaatteilla paljon pihalla käpistellä.

Näin korkea penkka on tullut pihaa kolatessa.

6.1.2013




Siellä se aurinko tunturien takaa kultaista väriään taivaalle piirtää.

torstai 3. tammikuuta 2013

Vuosi vaihtui



Uusi vuosi alkoi täällä Raattamassa lumisissa merkeissä ja hiihtäen.
Pikku pakkasta ja pilvistä ilmaa, että päivän valoisa aika on lyhyt. Vuoden ensimmäisenä päivänä koirat oli reilun kahdenkymmenen kilometrin hiihtoretkellä mukana, vaikka aatto meni valvoessa pitkälle vieraiden kanssa. Eikä koirat osanneet nukkua omalla ajallaan, iloisena kyllä olivat lähdössä mukaan hiihtämään. Hallalla riitti virtaa hyppiä välillä korkealle ja yrittää temuta Hukan kanssa.

Hukasta vain on tullut vähän rähjä vastaantuleville toisille koirille.
Joten joutuu lähtemään ensimmäisessä satsissa kotiin, vaikka oli tarkoitus, että Halla lähtee ja Hukka vielä jää.
Ennen vuoden vaihdetta täysikuu oli aivan upea! Sattui kirkas pakkaspäivä. Joulu aaton aattona myös oli kaunis kuutamo ja värikäs kaamostaivas, joka valaisi lumenkin aivan punertavaksi.
Harmi vain, kun ei ole hyvää kameraa, joka toistaisi värejä niinkuin silmä ne näkee.


 Pari päivää ennen joulua pihalla otetut kuvat.


Viikon päästä, jos on kirkas ilma, ilmestyy aurinko taivaalle. Sen lumoa ei vielä meidän pihaan näy, koska tunturit ovat edessä, eikä aurinko nouse korkealle ja vain hetken on näkyvissä. Taivas saa taas uutta värihohdetta. Yhden kerran olen kaamoksen päättymisen jälkeen auringon nähnyt Pallaksella, enkä varmaan koskaan unohda, kuinka upea se näky oli.