Loppuvuosi 2011 Raattamassa

Talven tuloa piti pitkään odotella, mutta Lapissa onneksi oli lunta riittävästi hiihtämiseenkin.
Marraskuun lopussa ajoin koirien kanssa Raattamassa, jossa aika kului kuin siivillä.

Halla oppi nopeasti Hukan vierellä hiihtotekniikan. Tehtiin omia latuja yhdessä naapurin kanssa, joita hiihdeltiin ennen valmiita latuja.
Kun Halla täytti 10 kk, tuli ensimmäinen juoksu. Se taisi vähän hämmentää pientä, eikä oikein osannut vielä pitää itseään puhtaana, mutta Hukka auliisti auttoi. Oli kyllä työläs aika ja varmaan raastoi naapureidenkin hermoja. Hetkeksikään ei voinut Hallaa laittaa ulos edes juoksulankaan. Kiihkeä sulho kylältä pyöri jatkuvasi pihassa. Haukkumista ja meteliä riitti.
Sisällä oli välillä laitettava Halla vessaan portin taakse. Hyvin siellä oppi olemaankin, mukava lämmin lattia nukkua, kun muisti vaan siivota kaikki metrin korkeudelta ylemmäksi. Yhden täysinäinen vessapaperipaketin ennätti avata ja levitellä. Ulko-ovi pidettävä koko ajan lukossa, kun Hukka osaa avata ovet, ja heti oli menossa ulos, kun kaveri ilmestyi pihapiiriin.
Päivän ohjelmaksi tuli aamulla ensin lenkki potkurilla koirien kanssa, sitten hörppäsin kahvit ja suksilla koirien kanssa pitempi lenkki, kävellen silloin kun ei vielä riittävästi lunta hiihtoon ja taas iltahämärissä syönnin jälkeen potkurilla tai kävellen.
Eipä paljon ennättänyt lukea tai kirjoitella, eikä muuten jaksanutkaan. Luntakin välillä pihasta lykittävä ja olihan sitä muutakin rientoa, joulujuhlia ja -lauluja sun muuta.

 Joulukuun puolessa välissä päivän kirkkaimman hetken kauneudesta koiratkin nauttivat.

Jouluaattoaamuna haettiin junalta yksi laumamme jatkoksi.
Malttamattomia kun lapset ovat, niin jo aikaisin saivat koirat ensimmäiset paketit, Halla oli jo possunkorvansa syönyt, kun Hukka vielä käänteli ja tutki pakettiaan, että mitenkähän tämän aukaisisi. Meidän saunoessa oli Halla löytänyt kiinnostavan paketin, kaunis rasia revittiin auki ja maisteltiin pipareita. Hukka kyllä haukkui meille ja ilmoitti, että taas se vintiö on pahanteossa, mutta eipäs me tultu katsomaan! Hallan ja Hukan yhteinen paketti, joka oli tullut Kanadasta asti, sisälsi monen monta lelua. Halla touhusi ja sähläsi lelujen kanssa, aina kun Hukka otti jonkun, Halla halusi justiinsa sen. Jo aattoiltana Halla sai muutaman lelun säpäleiksi.
Siinä iloisia touhuja seuratessa ilta meni myöhäiseksi, että me ei jaksettu enää pakettejamme avata, vaan avaaminen jäi jouluaamuun ennen kirkkoon menoa.

Olen viettänyt monta joulua Lapissa myös yksin ja joulu siellä on aina ihana ja rauhallinen. Tänä vuonna varsinkin, kun lumi loi joulun tunnelman, toisin kuin muualla Suomessa.
Lapissa jouluista jää puuttumaan ainoastaan hautausmaalla käynti, joka on jo lapsuudesta asti kuulunut jouluun.

Uudenvuoden päivänä ajeltiin kaikki porukalla keski-Suomeen, jossa lunta ei ollut maassa kuin nimeksi. Nyt sitä on sen verran satanut, että alkaa talviselta näyttämään täälläkin.