Retki tunturiin

Nopeasti säät vaihtelee. Sateiset ja viileät päivät on tipotiessään ja saatiin ihania kesäpäiviä. Hihattomassa paidassa olen pyöräillyt Hallan kanssa kaupalle.
Kokeilin miten pyörällä meno sujuu kahden koiran kanssa. Sujuuhan se, jos ei muita kulkijoita tai yllättävää juuri tapahdu.
Pakkasin repun selkään, koirat jakajalla rinnakkain ja samaan hihnaan oikealle kädelle ja pyöräiltiin järven rantaan ensin veneelle. Koirien eleistä tajusin, että nyt jotain yllättävää on tulossa ja ennätin reagoida ajoissa. Hirvihän sieltä nousi tielle eteemme. Katseli meitä aikansa ja palasi takaisin jäljilleen.
Koirathan vimmastui kovaan haukuntaan ja varsinkin Hallassa oli tosi piteleminen, kun olisi suin päin mennyt perään. Vähän matkaa taluttelin pyörää, ennen kuin uskalsin nousta ajamaan.

Koirilla heti kova halu päästä veneeseen. Hukka on veneessä rauhallisesti, mutta Halla keikkuu sinne tänne milloin tassut ihan veneen reunalla seisten, milloin kurkottaa veteen. Ilman liiviä ei sitä uskalla veneeseen päästää ollenkaan.

Asettuminen soutumatkaan

Vesiryyppy janoon

Otin kuvaa laidalla taiteilijasta, niin jo kerkesi hyppiä toiselle puolen

Innokas pari valjakko veteli edellä reipasta vauhtia rinnakkain, kapean polun kohdalla peräkanaa, Halla aina ekana. Jakajan pituus juuri antaa myöten, että voivat peräkkäin kulkea.
Siellä täällä muutama supussa oleva hilla kypsymässä pakkasilta säästyneenä. Mustikkaa ei oikein edes erottanut, se mitä oli, oli ihan pientä ja täysin vihreää vielä.

Iloisesti vaeltamaan

muutama suppuinen hilla

Ylös tunturin rinnettä koirilla halutti mennä lujaa, mutta minä en niiden vauhdissa jaksanut. En laskenut koiria  ollenkaan vapaaksi. 

Muutaman kerran olen käynyt suolla, jossa koirat ovat saaneet vähän purkaa ylimääräistä energiaansa juoksemalla hetken vapaasi. Ja kyllä sitä on juostu rinkiä ja vuoroon ajettu toinen toistaan takaa! 

nousu käy keveästi

Kun otin repun selästä ja pidin tauon, niin Hukka ja Halla otti painiottelun ja kieriskelyä ennen kuin malttoivat hetkeksi käydä läähättäen lepäämään. Nousu niitä ei yhtään saanut läähättämään, kun vauhti oli niille liian hidas, mutta painiottelu pisti vähän läähättämään.

kieriskelyä...

...ja painia

pieni lepo, taustalla näkyy Raattman kylää

Tunturissa kuunneltiin kapustarinnan vihellystä. Eväspaikalla saatiin katsellakin kapustarinnan kipitystä läheltä. Koko evästaukomme ajan kapustarinta siinä kierteli aika lähellä. Myös kiiruna nähtiin. En tiedä mikä ero, kun kapustariintaa koirat uteliaana katseli. Mutta kiirunan perään oli kova hinku ja oli väkisin pidettävä kiinni. Ehkä se, että kiiruna lähti karkuunpäin, kun taas kapustarinta tuli kohti. Niin minä arvelin.

kapustarinta

lumilaikkuja vielä tunturissa

Tunturissa auringon lämmössä ihana evästellä ja ihastella maisemia. Koirat, ainakin nämä porokoirat, nauttivat avarasta maisemasta mistä näkyy kauas. Molemmilla koirilla on viehtymys nousta aina jonnekin mäelle tai kivelle katselemaan.

Tulomatkalla veneessä Hukka otti heti pienet levot, Halla väkkäränä ensin pyöriskeli sinne tänne ja vasta vähän ennen rantaan nousemista kääriytyi kerälle torkuille.
Olihan vielä pyörämatkallakin yllättävä äkkinäinen tilanne, kun yht´äkkiä jaloissa, siis pyörän ympärillä, oli parvi riekkoja. Varmaan emo poikastensa kanssa, kun lähti linkuttaen äännellen edellämme muutamia metrejä, kunnes syöksyi pusikkoon. Niin poikaset ei keränneet huomiota ja pääsivät turvaan. Emo kun ei arvannut, että koirat ei pääse niiden perään. Kaatumatta siitä selvittiin.
Sitä ennen kyllä kerran kaaduin, mutta se ei ollut koirien syy, vaan oma äkkinäinen ohjausvirhe.
Kotona koirat laittovat itsensä pitkin pituuttaan kyljelleen makoilemaan iltaruokaan asti.
Ruoan jälkeen vielä tavanomainen (kakka)lenkki.

Muuten se offin koirien peräpäähän sumuttelu piti lopettaa. Toisena iltana Halla alkoi ihmeellisen nieleskelyn ja lipomisen, kävi vesiastialla vähän väliä kastelemassa kuonoaan, muttei juonut. Kaivoin ensin sen suuta, kun luulin, että sillä oli jokin karvatuppo suussa, ei mitään ollut. Tuli pyytämään apua tassuaan heilutellen, minä en tiennyt mitä tehdä, kuin silitellä.
Koirat nukkuvat paljon kerällä ja yhdessä lomittain, niin nenä on lähellä omaa tai toisen perää, niin siitä hengitys ärsyyntyi.